Kirjoittelin keskikesällä sääennusteiden pidentymisestä ja kovasti hypetetyistä 3-6 kuukauden päähän yltävistä kausiennusteista. Lyhyenä yhteenvetona aiemmasta merkinnästä voisi mainita, että ennusteiden arvo (ja laatu) on toistaiseksi ollut meidän leveysasteilla likimain nollassa. Mikään ei silti estä heittäytymästä sammakkoprofessoreiden kelkkaan ja tekemästä vilkaisua neljän uljaan "kausimallin" (ECMWF, NCEP, Meteo-France, UKMO) antamiin tuloksiin alkavaksi talveksi.

Keskipitkän numeerisen sääennustamisen piikkipaikalla jo pitkään komeilleen ECMWF:n kausiennuste tarjoaa Fennoskandiaan 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää sydän- ja lopputalvea (joulu-maalis). Sateen osalta signaali on heikompi (kuten yleensä), mutta etenkin alkutalvi voisi olla hieman keskimääräistä sateisempi. UK MetOfficen ennuste on lämpötilan osalta pääpiirteissään samoilla linjoilla, mutta sademääräkartoissa "wet more likely" –kategoria vaikuttaisi hieman valtaavan alaa Suomessa ja lähialueilla talven edetessä. NCEPin varsin tuore malliajo puolestaan osoittaa keskimääräisiä tai hieman sitä kylmempiä lämpötilaoloja joulukuusta-helmikuuhun. Kevättä kohti lämmin anomalia näyttäisi vahvistuvan erityisesti Fennoskandiassa. Yksittäisten kuukausien kartoissa näkyy, että joulu-tammikuu mentäisiin asteen tai kahden verran kylmällä puolella, mutta erityisesti maaliskuu olisi keskimääräistä selvästi lämpimämpi. Sateiset jaksot painottuvat NCEPin mallissa lopputalveen alkutalven ollessa keskimääräistä kuivempi.

Kuten näkyy, kannat tulevasta talvesta menevät enemmän tai vähemmän ristiin. Jos vilkaistaan lopuksi malleista kyhättyä "köyhän miehen parvea", käteen jää seuraavat tulokset. Talvi olisi keskimääräistä 1-2 leudompi erityisesti Fennoskandiassa ja Venäjän pohjoisosassa. Sateista ei pysty sanomaan juuri mitään. Ilmanpainekartat osoittavat, että talven aikana Azoreiden korkea olisi keskimääräistä vahvempi pohjoisen Atlantin matalapaineet keskimääräistä syvempiä. Tämä paineanomalioiden sijainti selittää myös em. lämpötilaennustetta ja antaa viitteitä melko korkean NAO-indeksin talvesta. Tämä voisi toteutuessaan tuoda meillä melko lauhan ja tuulisen sydäntalven. Toisaalta positiivinen paineanomalia ei näytä yltävän kovin itään, jolloin meillä voisi esiintyä tyypilliseen tapaan kunnon kylmänpurkuja Jäämereltä ja "luoteisväylältä" saapuvia myrskykeskuksia.

Edellä ollut spekulointi on aivan turhan tarkkaa ja pitkälle vietyä (vaikka se olikin ympäripyöreää ja epämääräistä). Numeroiden kertoma tosiasia kun on, että kausiennusteilla ei ole meille (keskimäärin) juuri mitään arvoa. Jotta nähtäisiin, mikä malli veti pisimmän korren, yritän muistaa verifioida edellä esitetyt ennusteet keväällä. Sitä ennen pitää toivoa alkavasta talvesta inspiraatiota ja ärsykkeitä uusien blogimerkintöjen tekoon.