Otetaanpa pikainen päivitys tuoreimpiin kausiennusteisiin (ajo 15.11.) eli päivitetään edeltävää blogimerkintää hieman. ECMWF:n kausiennusteessa sydäntalvi vaikuttaa edelleen hieman keskimääräistä lauhemmalta, mutta signaali on aiempaa heikompi. Samoja oireita on myös kevätkuusien kohdalla. Muutosta selittää Atlantin positiivisen ilmanpaineanomalian siirtyminen pohjoisemmaksi ja samalla negatiivisen paineanomalian siirros Islannista kauas pohjoiseen. Muutos näkyy myös NAO-indeksiennusteessa. Aiemmin syksyllä ECMWF ennakoi itsepintaisesti tammi-helmikuulle hulppeita indeksin arvoja, mutta nyt lukemat ovat pudonneet lähemmäksi ilmastollista vertailuarvoa. Ainoan poikkeuksen tekee edelleen tammikuu, jossa parviajon keskiarvo huitelee yhä selvästi keskiarvon yläpuolella. Tämä poikkeama on toistunut nyt jo kolmessa peräkkäisessä ajossa, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan, alkaako vuosi tuulisilla tihkusadepäivillä.


Kolmen kausimallin (ECMWF, UKMET, Meteo-France) yhdistelmä pysyi marraskuun päivityksessä lähes ennallaan. Talven osalta lämpötilaennuste seurailee ECMWF:ää, mutta sillä poikkeuksella, että Fennoskandian ja Pohjois-Venäjän lämmin poikkeama pikemminkin vahvistui aavistuksen. Myös ilmanpaineanomaliat näyttävät makaavan samoissa asemissa kuin edellisessä päivityksessä. Anomaliat ovat kolmen mallin summakuvassa hieman ECMWF:n ennustamaa etelämpänä. Sateista ei tälläkään kertaa voi sanoa juuta eikä jaata.

 

Summa summarum: mallit ennakoivat siis edelleen noin asteen keskimääräistä lämpimämpää sydäntalvea. Lisäksi ECMWF povailee erityisesti tammikuun olevan lauha ja mahdollisesti voimakkaiden lounaisvirtausten sävyttämä.