Toukokuun viimeiset päivät olivat harrastusmielessä varsin antoisia, mutta ammatillisesti mennyttä parin päivän jaksoa voisi kutsua haastavan kehittäväksi. Kuten niin useasti aiemminkin, numeeriset mallit häilyivät jälleen ajosta toiseen arpoen eteläkaakosta nousevan epävakaan ilmamassan aikataulua ja ominaisuuksia. Ennusteeseen tuli melko merkittäviä muutoksia vielä päivä-kaksi ennen konvektiojakson alkua. Osasyynä tähän oli eteläisen Suomen ylittäneen lämpimän rintaman terävyys. Malliajosta toiseen vaihtuva rintaman sijainti heilutteli ennustetta, ja lopputulema oli osin aavistellun kaltainen. Aluksi näköpiirissä ollut lähes viikon mittainen ukkosten värittämä helleilmamassan jakso typistyi pariin ukkospäivään ja yhteen hellepäivään Etelä-Suomessa. Se mitä ei ehkä osattu odottaa, oli massiivinen stabiilin pintakerroksen yläpuolisen konvektion episodi.

Todellisuudessa lämmin (pinta)rintama jäi aiemmin odotettua paljon etelämmäksi ja pohjoiseen vahvistunut korkeapaine kiilasi hyytävän kylmää ilmaa pintakerroksessa helleilmamassan alle. Tästä seurasi, että esimerkiksi tiistaina 29.5. koko keskinen Suomi jäi jättimäisen St- ja Sc-lautan peittämäksi jopa alle 15 asteen lämpötiloissa. Samaan aikaan etelässä kärvennyttiin 25-28 asteen helteessä. Jokioisten yöluotaus osoitti, että inversion purkautuminen johtaisi Suomen oloissa hulppeisiin "kilojoulekeleihin". Todellisuudessa 28 asteen lämpötila ja 19 asteen kastepiste eivät kuitenkaan riittäneet ukkospilvikehityksen käynnistymiseen. Manipuloimalla iltapäiväluotausta paljastui, että lämpötilaan olisi tarvittu vielä 2 asteen lisä parin kymmenen joulen konvektiivisen eston sulamiseen. Iltapäivällä etelärannikolle saapunut kylmä koillispuhuri pyyhkäisi kuitenkin nopeasti loputkin toiveet rajakerrokseen juurtuneesta konvektiosta. Samalla puhuri nollasi tiistain konvektioennusteen totaalisesti.

Tiistai-illan tullen Baltiasta oli lähestymässä pikkuruinen yläsola, joka todennäköisesti edesauttoi syvän konvektion käynnistymistä Virossa. Illan edetessä tuli täysin selväksi, että seuraavat 12 tuntia syvä konvektio tulisi kulkemaan tunnottomana hyytävälle pintakerroksen ilmalle. Instabiilisuutta oli noin 500 metristä ylöspäin todella reilusti ja todella laajalla alueella. Epäilisin, että Jokioisten keskiviikon vastaisen yön MUCAPE-lukema 1800 J/kg on Suomen oloissa todella harvinainen (kuva alla). Vastaavia lukemia mitataan melko harvoin edes rajakerrokseen juurtuneessa konvektiossa. Myös rajakerroksen kostean kerroksen paksuus oli täysin vertailukelpoinen heinäkuun lopun tilanteisiin. Vesihöyryn sekoitussuhde ylitti 10 g/kg lähes kilometrin korkeuteen. Ei voi kuin ihmetellä, mistä moinen määrä kosteutta pystyi kasautumaan pintakerrokseen kasvukauden alkuvaiheessa. Yleensä kosteat kerrokset ovat olleet polvenkorkuisia pitkälle kesään. (Tilastojenkin valossa lämpötila-kastepistekombinaatio +27/+19 on toukokuussa lähes ennen kuulumaton)

Säänennustamisen kannalta säätilanne oli lähes painajaismainen. Kylmän koillisvirtauksen, läpi vuorokauden taivaalla sinnittelevän alapilven, helteisen ilmamassan ja paikoin rajujen ukkoskuurojen yhdistelmä vesitti ennusteet pahoin. Konvektioennustekausi ei ole ehkä koskaan valtaisan 8-vuotisen meteorologitaipaleeni ;) aikana alkanut niin tahmeasti kuin tänä vuonna. Yläsolien sijainti ja aikataulut ja MUCAPEn virhearviot yksinään nakersivat ennusteiden kivijalkaa korjaamattomasti. Eräs nimeltä mainitsematon malli löysi todellisesta MUCAPEsta yli 50%, mutta muut mallit jäivät reilusti tämän alle. Tällöin meteorologi joutuu nojaamaan ennusteensa pitkälti havaittuihin luotauksiin, joiden ajallinen ja paikallinen resoluutio ei tunnetusti ole kummoinen. Lisäksi laaja-alainen, pitkäkestoinen ja voimakas elevated convection –jakso on Suomessa harvinainen, mikä edellyttää meteorologilta melkoista pokkaa kääntää ukkosnupit kaakkoon. Oma tuntumani on, että meteorologien parissa luotauksia tuijotetaan ehkä turhan alapainoisesti, jolloin unohtuu, että syvä konvektio voi ponnistaa muualtakin kuin maanpinnalta. Jos näin käy, kylmä Suomenlahti tai edes leveä Keski-Itämeri ei paina missään.

Saattaapa olla, että kirjoittelen jossain vaiheessa lisää juttua kyseistä säätilanteesta. Ei ole ehkä huonosti veikattu, jos väittää, että tämänmoista kauden avausta tuskin tulee kovin moneen vuoteen (tai edes vuosikymmeneen).